Puhelimen historia Suomessa on mielenkiintoinen. Ensimmäinen melkein nykypuhelinten kokoluokkaa oleva matkapuhelin Suomessa esiteltiin keväällä 1987. Kiitos NMT-verkon, tällöin tuli mahdolliseksi melkein taskuun mahtuvan puhelimen käyttö. NMT-900-järjestelmä otettiin käyttöön kun edellinen 450-verkon ruuhkautui liikaa.
Uusi verkko oli laajempi sekä sillä oli myös aivan uudenlaisia ominaisuuksia, sillä se mahdollisti käsipuhelimien käytön. Tämä verkko avattiin samanaikaisesti kaikkialla Pohjoismaissa. Vuoden 1987 keväällä kuitenkin vain ani harvat suomalaiset innostuivat mahdollisuudesta käyttää tällaista pikkupuhelinta. Alkuvaiheessa uutta verkkoa käyttikin ainoastaan muutama sata suomalaista. Vähän toista siis kuin nykyajan matkapuhelinverkko.
Kuka keksi puhelimen?
Useimmiten puhelimen keksijänä pidetään Alexander Graham Belliä, joka esitteli keksintönsä ja patentoi sen vuonna 1876. Tänä päivänä tiedetään kuitenkin, että ensimmäinen puhelin ja kunnia sen keksimisestä menee kuitenkin italialaiselle Antonio Meuccille, jolla ei vain ollut rahaa patentoida keksintöään. Tämän vuoksi Bell saikin pitkään kunnian olla puhelimen keksijän asemassa. Ensimmäinen puhelinyhteys Suomessa rakennettiin vuonna 1878. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen julkisia puhelinpalveluita tarjoava yritys vuonna 1882. Oli siis jo niinkin aikaisin kuin 1800-luvulla, milloin puhelin keksittiin.
Ensimmäiset matkapuhelimet Suomessa
Suomen ensimmäinen kännykkä tai oikeastaan tiiliskivi oli Saloran SRP-24, joka julkaistiin vuonna 1974. Laite toimi ARP-verkossa, sen paino oli viisi kiloa ja akku kesti noin työpäivän ajan. Kiitos tämän laitteen, Salorasta tuli Suomen matkapuhelinten markkinajohtaja.
Matkapuhelimet olivat vielä 1980-luvulla sen verran arvokkaita, että niitä pystyivät käyttämään lähinnä varakkaat yrittäjät. Esimerkiksi vuoden 1987 Mobira Cityman maksoi 24 000 markkaa, mikä nykyrahassa vastaa useita tuhansia euroja. Eipä ihme että tuolloin puhuttiin juppiluureista ja puhelimen historia kehittyikin varakkaiden ihmisten varassa.
Nokia oli jo 1990-luvulla maailmanlaajuisestikin merkittävä valmistaja ja sen tuotokset olivat hallitsevassa asemassa kun puhuttiin muotoilutrendeistä matkapuhelimissa. Nokia alkoi tekemään suorakaiteen muotoisista puhelimistaan pienempiä, ensimmäinen käteen sopiva luuri oli Nokia 1011, joka oli edelleen melko suurikokoinen. Se oli kuitenkin ensimmäinen massatuotannossa valmistettu GSM-puhelin. Sen jälkeen tulivat 2010 ja Nokia 2110, joista etenkin jälkimmäinen oli iso hitti. Puhelimiin tuli upeita vaihtokuoria, kuten vaikkapa puujäljitelmä-kuosiset kuoret, jotka suorastaan vietiin käsistä.
Näiden jälkeen markkinoille tulivat 1630 ja 8110 eli ns. banaani, joka oli yhdellä kädellä läppää kääntämättä käytettävä puhelin. 1630 oli maailman ensimmäinen puhelin, johon oli saatavilla aurinkokenno-akku, ja 8110:n akut olivatkin jo varsin edistyksellisiä litium-akkuja.
Pian näiden jälkeen Nokia toi markkinoille 5110-puhelimen, jonka kuoret voitiin helposti vaihtaa ilman työkaluja. 6110-malli oli paranneltu luksusmalli 5110-puhelimesta ja sen jälkeen tullut kaksitaajuuspuhelin 6150 toimi sekä GSM 900 että GSM 1800 -verkoissa. 6110:n erikoisuutena oli valon suunnan mukaan muuttuva väri kuoressa.
Motorola toi markkinoille vuonna 1983 ensimmäisen kaupallisen matkapuhelimen. Mutta 2000-luvulla matkapuhelinten tuotanto tuli kannattamattomaksi yritykselle ja vuonna 2011 Google osti Motorola Mobilen. Vanhat Motorola puhelimet olivatkin aikaansa edellä.
Nokian ensimmäinen kosketusnäyttöpuhelin
Nokialla oli ensimmäinen kosketusnäyttöpuhelin jo vuonna 2004, sen nimi oli 7710. Tuohon maailman aikaan kosketusnäyttä oli niin uusi ja innovatiivinen juttu, että se sai aikaan ihmettelyä teknologiasivustojen arvosteluissa. Käyttäjien ajateltiin olevan jonkinlaisia pioneereja, jotka haluavat rehvastella sillä tiedolla, että ovat ensimmäisiä kosketusnäyttöpuhelimien käyttäjiä.
Puhelimen näyttö sai hyviä arvostelua, vaikka itse puhelimen kokoa arvosteltiinkin. Mobiilipelejä pelaavien keskuudessa 7110 nousikin suosikkiluuriksi. Kuitenkin nykypuhelimiin verrattuna näyttö oli varsin heikkolaatuinen ja muistiakin ainoastaan 90 megatavua, tämän toki pystyi muistikortin avulla kasvattamaan 2 gigatavuun.
Käyttöjärjestelmä oli melko kankea sekä epävarma. Pari vuotta myöhemmin Apple toi markkinoille uuden kosketusnäytöllisen iPhone puhelimensa ja se nautti heti suurta suosiota. Apple puhelimen historia onkin ihan omaa luokkaansa.
7110 puhelimen parissa oli tehty muutenkin pioneerityötä, sillä mukana tuli muistikortille tallennettu musiikkialbumi. Myös ensimmäiset mobiiliuutispalvelut olivat jo tuloillaan. Jostain syystä Nokian johtokunnassa päädyttiin muuttamaan yhtiön strategista suuntaa ja tähän kehityssuuntaan ei enää uhrattu resursseja. Kuten puhelimen historia osoittaa, tämä osoittautui myöhemmin isoksi virheeksi.
Älypuhelimet ovat vallanneet markkinat
2010-luvun alussa Suomessa myytiin älypuhelimia jo enemmän kuin ns. perusluureja. Älypuhelimien muotoilu ja ulkonäkö muistuttavat eri valmistajilla toisiaan, eikä niiden muotoilussa enää kikkailla erikoisuuksilla niin kuin aikaisemmin. Tyypillinen nykyajan paras puhelin on mahdollisimman ohut, suorakaiteen muotoinen kapula, jonka näyttö peittää laitteen etupuolen melkein kokonaan.
Puhelinoperaattorit kauppaavat älypuhelimia pitkillä osamaksuajoilla kuukausimaksun muodossa ja niillä on myös tarjolla uuteen luuriin loistava liittymätarjous. Ne ovatkin täyden palvelun taloja.
