Jos lähdetään miettimään tietokoneita ihan aikojen alusta saakka, on mielenkiintoista huomioida että ensimmäiset tietokoneet rakennettiin joskus 1940-luvulla. Tuohon aikaan ne olivat tavalliselle kansalle hyvin vieras tai ehkäpä jopa täysin tuntematon käsite. Alun alkaen tietokoneet nimittäin kehitettiin sodan apuvälineiksi – niiden avulla murrettiin muun muassa salakirjoituksia ja koodeja toisessa maailmansodassa. Nykyään tietokoneet on korvattu älylaitteilla ja käyttötarkoitus on muuttunut salakirjoituksista erilaisiin viihteen muotohiin niin kuin esimerkiksi uusien pikakasinoiden selaamiseen tai sosiaalisen median päivittämiseen.
Mikä itseasiassa on tietokone?
Kun nykypäivänä kuulet sanan tietokone, mitäpä tulee mieleesi ensimmäisenä? Aivan. Varmaankin iso pöytätietokone suurella kömpelöllä näytöllä ja siihen päälle sitten vielä miljoona piuhaa. Periaatteessa se on ihan pätevä määrite, mutta tarkalleen ottaen se on kone joka ohjelmoidaan halutulla tavalla käsittelemään numeeris-loogisia tietoja. Siinäpä näkökulma joka ei välttämättä tule kaikille ensimmäisenä mieleen tietokoneista.
Tietokoneet nykyään
Vaikka ensimmäinen mielleyhtymä onkin pöydällä nököttävä näyttö kuulahiirineen ja piuhoilla seinään sidottuine rajoituksineen, on tietokoneen käsite nykypäivänä jo paljon laajempi kuin aikaisemmin. Nykyään nimittäin jo lähes kaikki pelikonsolit ja matkapuhelimetkin ovat pohjimmiltaan tietokoneita. Ne on vain ohjelmoitu täysin eri tarkoituksiin kuin perus tietokoneet ihan alun perin ja nykyään niiden välityksellä pelataan mm. kolikkopelejä sekä muita viihteen muotoja.
Ilmestyminen opintojen tueksi
Varmaan jokainen 80-luvulla syntynyt ja 90-luvulla ala-asteensa käynyt voi muistaa, että koulussa luettiin vielä ihan tavallisia ja perinteisiä kirjoja. Kirjat tuli koulun puolesta ja tehtävätkin tehtiin suoraan lyijykynillä kirjoihin tai erikseen niille tarkoitettuihin tehtävävihkoihin. Tietokoneet olivat harvinaista luksusta, ja ne ilmestyivät monen koulunkävijän luokkahuoneeseen varmaan ala-asteen loppupuolella tai vasta yläasteella. Aluksi kukaan ei oikein tiennyt mihin kaikkeen tietokonetta voikaan koulussa koulutuksen ja oppimisen tukena käyttää, joten monien valitsema valinnainen aine “ATK” aloitettiinkin ihan niinkin perusteista että oppilaat opetettiin käynnistämään ja sulkemaan tietokoneet oikeaoppisesti. Kaikkia tietokoneiden tarjoamia oppimahdollisuuksia ei siis vielä silloin oltu ihan täysin ohjelmistojen kehittymättömyydeltä kyetty tai vain ymmärretty valjastaa.
Tietokoneiden tuleminen
1990-luvun lopulla tietokoneet alkoivat olemaan jo vähintään jokaisen hallintopuolen töitä tekevän arkinen työkalu kun viimeisetkin kirjoituskoneet alkoivat korvaantua tietokoneilla. Siinä missä tietokoneet yleistyivät töissä ja opiskelujen ohessa, alkoi niitä olla yhä enemmän ja enemmän osana myös vaikkapa autoissa ja kodinkoneissa. Tietokoneen käsite oli selvästi arkipäiväistynyt ja alkoi olla omituisempaa jos tietokonetta EI vielä kotoa löytynyt.
- Jos tietokoneiden historiaa katsotaan nopeasti listattuna läpi, niin
- 1940-luvulla tietokone kehitetään, käyttäjinä lähinnä valtiot
- 1950-luvulla tietokoneen tekniikka ja perusteoria kehittyy harppauksin
- 1960-luvulla mikropiiri yleistyy ja tietokoneiden koko alkaa pienentyä
- 1970-luvulla tietokoneilla lähinnä vain lasketaan teknisesti
- 1980-luvulla tietokoneet korvaavat kirjoituskoneet, koko pienentyy entisestään
- 1990-luvulla tietokoneet yleistyvät jokapäiväisiksi apuvälineiksi
- 2000-luvulla tietokoneet käytössä kotona ja töissä, kannettavat valtaavat alaa
- 2010-luvulla tabletit tulevat ja matkapuhelinten kehitys on huimaa
Kuka käyttää älylaitteita?
Näin 2020-luvulla voi jo todeta että aivan kaikki. Hyvin monia ammatti ns. sähköistyy ja automatisoituu ja tietokoneet korvaavat jo ihmisiä työvoimana. Alakouluissa opiskelu tapahtuu pääasiassa tablettien avulla ja ihminen kantamassa kannettavaa tietokonetta “läppäriä” alkaa olemaan kaupunkien vilskeissä melko tavallinen näky. Tämä on huomioitu myös arkisissa palveluissa joita on haluttu käyttäjien vuoksi helpottaa siirtämällä niitä verkkoon. Nykyään verkossa voi hoitaa pankkiasiat, passihakemukset, ruokaostokset, vaate- ja huonekaluostokset, yhteydenpidon ystävien, pelata kolikkopelejä, jutella sukulaisten kesken, työtehtävät etänä kotoa käsin, ostaa ja myydä autoja ja oikeastaan mitä ikinä vain keksiikään. Maailma on ostarisi, kunhan omistat tietokoneen jossain muodossa.
Nykyihminen ei halua pysyä paikoillaan
Voisi sanoa että nykyihminen haluaa olla liikkeellä ja kyetä hoitamaan asioitaan missä tahansa onkaan. Niinpä teknologia on siirretty pöytäkoneilta ja jopa kannettavilta koneilta aina vain pienempiin ja näppärämpiin laitteisiin. Yksi haluaa käyttää työmatkansa junassa hyödyksi ja tehdä töitä tai vierailla nettikasinolla, toinen lukea hesarinsa digipainoksena ja kolmas katsella lempisarjaansa. Mitä enemmän tien päällä halutaan saada tehtyä, sitä kompaktimpi työvälineen toivoisi olevan. Varsinkin pöytäkoneet koetaan sen vuoksi nykyään jo melko kömpelöiksi ja hintaviksi ostoksiksi, kun otetaan huomioon että niitä voidaan käyttää vain kotona.
Onko koolla väliä?
Tässä tapauksessa varmasti jossain määrin on. Kannettavan tietokoneen kanssa vielä saakin liikkeellä töitä tehtyä, mutta yhtään isomman laitteen kanssa ei. Vielä kun otetaan huomioon että varsinkin pöytäkoneet ovat melko hintavia, ei ole mikään ihme että ihmiset taitavat päätyä yhä useammin ostamaan ennemmin näppärämmän tabletin tai hieman arvokkaamman älypuhelimen – sillä kun korvataan nykyään jo helpostikin simppeleimmät tietokoneet ja niissä jos missä yhdistyy saumattomasti sekä huvi että hyöty, ja onhan se plussaa että moinen tehopakkaus mahtuu housujen taskuun.
Puhutaanko raha- vai tottumiskysymyksestä
Peiliin katsottuani voisin todeta että ehkä nykyään jo ennemmin tottumuskysymys. Tietokone sen perimmäisessä merkityksessä tarkoittaa nykyään lähinnä aina vain työtä tai opiskelua, tai ylipäätään jotain mistä halutaan saada konkreettista hyötyä. Tämä voi monen mielessä kääntyä tylsäksi. Ja onhan se totta kun asiaa ajattelee: kun käytät tietokonetta mahdollisesti töissä joka päivä sen 8 tuntia putkeen, niin todellako muka houkuttaisi kotiin päästyä istua koneen äärelle katsomaan elokuvaa tai heittää aivot narikkaan pelin merkeissä? Ainakin omalla kohdallani vastaus on aika selkeä ja jyrkkä ei. Varsinkaan kun saman elokuvan tai pelin voit klikata pyörimään matkapuhelimen näytöltä missä päin kaupunkia tahansa.
Onko tietokoneiden aika ohi?
Jos mietitään asiaa tylsästi pöytäkoneiden kannalta, sanoisin että tuskinpa. Kun mietitään tietokoneita yleisesti niiden nykymuodon ja esiintyvyyden kannalta, sanoisin että ei todellakaan. Tämä(kään) aihe ei ole niin mustavalkoinen että kannattaisi sortua suoraviivaiseen whataboutismiin; se ei vähennä tietokoneiden tarpeellisuutta yleisesti ottaen vaikka kuuntelisitkin lempimusiikkisi ja -kirjasi vapaa-ajallasi tabletilta tai matkapuhelimestasi. Yhden käyttötarkoituksen arkipäiväistyminen ja mahdollistuminen ei poissulje tietokoneiden alkuperäisiä toimintatarkoituksia. Kun lisäksi pohditaan kuinka valtavasti tietokoneet ovat pelkästään viime vuosien aikana kehittyneet ja kuinka nykyään jopa jääkaapeissa ja kaasugrilleissä on tietokoneet ja wifit mukana, olisi tyhmyyttä todeta tässä vaiheessa yhteiskunnan kehitystä että tietokoneiden aika on ohi. Haluaisin uhkarohkeana väittää (ja toivoa) että tietokoneiden todellinen aika on vasta tulossa. Pyörää ei toden totta tarvitse keksiä uudelleen, mutta eipä niitä askeleitakaan kannata taaksepäin harppoa.
