Skip to content
Takaisin blogiin

Identiteettivarkaus – toimi heti (5 askeleen toimintaohje)

Epäiletkö tietojesi vuotaneen? Sulje pankkitunnukset heti, aseta ilmainen luottokielto ja estä osoitteenmuutos. Pysäytä rikoskierre näillä toimilla.

Mobiilitutkan toimitus

Julkaistu 5 min lukuaika

Peli on raakaa. Rikollinen tyhjentää tilisi minuuteissa saadessaan käsiinsä sähköiset tunnistautumistietosi. Verkkorikolliset iskevät nyt automatisoiduilla tietovuodoilla, ovelilla kalasteluviesteillä ja boteilla.

Testasimme viranomaisten suojatyökaluja käytännössä. Huomasimme nopeasti, että luottokiellon voi aktivoida sekunneissa, mutta jo tapahtuneen rikoksen selvittely voi viedä kuukausia. Vastaamo-tietomurto osoitti karusti sen piinan, jonka vuotaneet tiedot aiheuttavat. Jos epäilet tietojesi vaarantuneen, toimi heti. Oikeat toimet katkaisevat rikoskierteen välittömästi.

Toimi heti – 5 askeleen hätäopas

Oletko saanut aiheettoman laskun tai huomannut outoja veloituksia? Luovutitko tietosi huijaussivustolle? Käy läpi nämä viisi askelta heti.

1. Sulje pankkitunnukset, kortit ja Mobiilivarmenne

Kuoleta välittömästi kaikki vaarantuneet pankki- ja luottokortit sekä verkkopankkitunnukset. Suurin osa pankeista käyttää yleistä sulkupalvelua numerossa 020 333 (ulkomailta +358 20 333). Huomaa kuitenkin poikkeukset: OP:n ympärivuorokautinen sulkupalvelu on 0100 0555 ja Danske Bankin 0200 2585. S-Pankin verkkopankkitunnukset suljetaan erillisestä numerosta 09 6964 6820.

Jos käytät Mobiilivarmennetta ja puhelimesi on viety, pankin sulkupalvelu ei riitä. Sinun on soitettava suoraan omalle teleoperaattorillesi jotta operaattori sulkee Mobiilivarmenteen. Vasta näiden sulkujen jälkeen sinulla on aikaa hengittää. Mikäli rikos sai alkunsa kalasteluviestistä, seuraa erillistä huijausviestin avaamisen toimintaopastamme.

2. Aseta ilmainen vapaaehtoinen luottokielto (Positiivinen luottotietorekisteri)

Verohallinto avasi Positiivisen luottotietorekisterin huhtikuussa 2024. Kirjaudu palveluun osoitteessa positiivinenluottotietorekisteri.fi ja aseta itsellesi ilmainen vapaaehtoinen luottokielto. Tämä estää uusien pikalainojen ja osamaksusopimusten ottamisen.

Varmista samalla, että ruksit palvelussa ilmaisen tiedonvälityssuostumuksen. Näin tieto luottokiellosta välittyy automaattisesti ja maksutta myös kaupallisiin rekistereihin (Suomen Asiakastieto ja Dun & Bradstreet). Vain nämä kaupalliset kiellot estävät rikollisia avaamasta puhelinliittymiä nimelläsi.

3. Aktivoi Suomi.fi-muuttoesto ja Postin muuttosuojaus

Identiteettivarkaan perinteinen kikka Suomessa on kääntää uhrin posti toiseen osoitteeseen. Näin rikollinen nappaa postinjakajalta tilaamansa luottokortit. Kirjaudu Suomi.fi-palveluun ja aseta DVV:n rekisteriin muuttoesto. Estä osoitteenmuutos myös Postin verkkopalvelussa aktivoimalla vahva muuttosuojaus. Näin osoitettasi ei voi muuttaa sähköisesti eikä paperilomakkeilla. Ota samalla käyttöön Suomi.fi-viestit. Saat heti sähköpostiisi ilmoituksen, jos joku yrittää muuttaa rekisteritietojasi.

4. Tarkista valtuudet ja tee rikosilmoitus poliisille

Rikolliset hyödyntävät usein saamiaan pankkitunnuksia tekemällä Suomi.fi-valtuuksia. Kirjaudu Suomi.fi-palveluun ja peruuta heti kaikki tuntemattomat valtuudet. Tarkista myös OmaVerossa ja Kelan palveluissa, ettei tilinumeroasi ole vaihdettu.

Jos fyysinen passisi tai henkilökorttisi varastettiin, ilmoita se poliisille kadonneeksi, jotta se kuoletetaan välittömästi. Kun akuutit vaarat on estetty, tee sähköinen rikosilmoitus poliisin verkkosivuilla. Poliisi antaa asialle rikosilmoitusnumeron (R-tunnus). Rikosilmoitusjäljennös tunnuksineen on elintärkeä todiste perintäyhtiöitä varten.

5. Kiistä aiheettomat laskut kirjallisesti

Älä maksa huijarin aiheuttamia laskuja. Suomen lain mukaan väärennetty sopimus ei sido sinua. Kun saat aiheettoman laskun, reklamoi välittömästi kirjallisesti myyjälle ja perintäyhtiölle. Liitä mukaan rikosilmoitusjäljennös. Perintälain 4 b § velvoittaa perintäyhtiötä keskeyttämään toimet heti riitautuksen jälkeen. Aiheettomasta laskusta ei koidu maksuhäiriömerkintää. Voit lukea tarkemmin oikeuksistasi myös kuluttajansuojalakioppaastamme.

Näin tunnistat identiteettivarkauden arjessa

Rikos paljastuu usein viiveellä. Rikolliset saattavat hyödyntää varastettuja henkilötunnuksia kuukausien kuluttua alkuperäisestä tietomurrosta. Tarkkaile näitä hälytysmerkkejä.

Yllättävät Suomi.fi-viestit luottotietokyselyistä

Tämä on usein ensimmäinen varoitusmerkki. Jos olet ottanut käyttöön Suomi.fi-viestit, saat ilmoituksen aina kun luotonantaja tarkistaa tietojasi Positiivisesta luottotietorekisteristä. Jos et ole hakenut lainaa tai osamaksua, mutta saat virallisen kyselyilmoituksen Suomi.fi-palveluun, rikos on jo käynnissä. Varo kuitenkin tekstiviestillä tulevia “luottotietovaroituksia” – Verohallinto tai luottotietoyhtiöt eivät koskaan lähetä automaattisia tekstiviestejä kyselyistä. Ne ovat todennäköisesti kalasteluhuijauksia.

Tuntemattomat laskut, luottopäätökset ja postipaketit

Sähköpostiisi saattaa kolahtaa yllättävä kielteinen luottopäätös pankista. Postiluukusta voi saapua Klarnan, Svean tai Walleyn laskuja tuotteista, joita et ole tilannut. OmaPostiin saattaa ilmestyä saapumisilmoitus paketista, josta et tiedä mitään. Nämä ovat varmoja merkkejä siitä, että joku käyttää identiteettiäsi hyötyäkseen taloudellisesti.

Oudot kirjautumisyritykset ja tilien kaappaukset

Jos saat jatkuvasti kaksivaiheisen tunnistautumisen vahvistuskoodeja puhelimeesi keskellä yötä, rikollinen yrittää murtautua tileillesi. Varsinkin ensisijaisen sähköpostitilin kaappaus on erittäin vakava tilanne, sillä sen kautta huijari voi nollata muiden palveluidesi salasanat. Jos epäilet laitteesi saastuneen, kannattaa tarkistaa puhelin haittaohjelmien varalta. Infostealer-haittaohjelmat ja selaimen varastetut istuntoevästeet mahdollistavat luvattomat kirjautumiset ilman salasanojakin.

Kadonnut puhelin

Lompakon katoaminen harmittaa, mutta jos älypuhelin päätyy vääriin käsiin, identiteettivarkaalle aukeavat kaikki ovet. Puhelimen kautta pääsee suoraan pankkien tunnuslukusovelluksiin ja sähköposteihin. Kadonneen puhelimen paikantamiseen ja etätyhjentämiseen on olemassa omat selkeät suojamekanisminsa. Toimi viipymättä.

Suojaa tietosi ennalta

Rajoita riskit minimiin varmistamalla, että rikollisten on erittäin vaikeaa kerätä ja hyödyntää tietojasi.

Rajoita tietojesi näkyvyyttä viranomaisrekistereissä

Sinun ei tarvitse olla julkinen maalitaulu. Kirjaudu Traficomin Oma asiointi -palveluun ja aseta ajoneuvo- ja ajokorttitietoihisi luovutuskielto. Aseta samat kiellot Suomi.fi-palvelussa. Näin estät DVV:tä luovuttamasta osoitettasi yhteystietohakemistoihin. Lisäksi voit tehdä PRH:n rekisteröintikiellon, joka estää rikollista merkitsemästä sinua pöytälaatikkoyrityksen vastuuhenkilöksi. Suosittelemme myös aktivoimaan puhelinmyyntikiellon.

Turvaa sähköinen tunnistautuminen

Suomessa identiteettivarkaudet perustuvat lähes poikkeuksetta vahvan sähköisen tunnistautumisen kalasteluun. Kytke päälle monivaiheinen tunnistus kaikkialla. Älä luota pelkkiin tekstiviesteihin, sillä hyökkääjät voivat kiertää ne. Käytä aitoja autentikaattorisovelluksia, kuten Google Authenticatoria, tai moderneja pääsyavaimia kansainvälisissä palveluissa.

Turvaa verkkoliikenteesi

Ulkomaanmatkoilla tai julkisissa tiloissa on syytä varoa avoimia Wi-Fi-verkkoja. Salaamatonta liikennettä on helppo kuunnella. Avoimissa verkoissa liikenteen suojaamiseksi on hyvä käyttää mobiilikäyttöön soveltuvaa VPN-yhteyttä. Huomaa kuitenkin, että edes VPN ei suojaa ovelilta kalastelulinkeiltä, jos luovutat itse tietosi valesivustolle.

Kuka maksaa viulut rikoksen sattuessa?

Uhrit pelkäävät joutuvansa elinikäiseen velkakierteeseen rikollisten takia. Suomen laissa on kuitenkin vahva kuluttajansuoja tällaisia tilanteita varten.

Rikoslaki määrää identiteettivarkaudesta sakkoa. Identiteettivarkaus on kuitenkin asianomistajarikos. Poliisi tutkii sen vain, jos uhri nimenomaisesti vaatii rangaistusta. Jos rikollinen tavoittelee taloudellista hyötyä, tekokokonaisuus käsitellään yleisen syytteen alaisena petoksena tai maksuvälinepetoksena, josta voi seurata vankeutta.

Oletko vastuussa väärennetyistä lainoista? Pääsääntö on selvä: et ole vastuussa osamaksusopimuksista, joita et ole itse allekirjoittanut tai joihin et ole vahvasti tunnistautunut. Taloudellinen riski siirtyy lainanmyöntäjälle, joka on jättänyt asiakkaan henkilöllisyyden tarkistamatta.

Tilanne mutkistuu, jos rikollinen kalasteli pankkitunnuksesi ja vahvisti lainat itse. Pankit vetoavat usein maksupalvelulakiin ja väittävät uhrin toimineen “törkeän huolimattomasti”. Tosiasiassa maksupalvelulain 62 § asettaa kuluttajalle vain 50 euron omavastuun tavanomaisessa huolimattomuudessa. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE ja korkein oikeus linjaavat usein, että taidokkaassa huijauksessa kynnys törkeään huolimattomuuteen on erittäin korkea. Jos pankkisi kieltäytyy korvaamasta vahinkoa, ota maksutta yhteyttä FINEen. Rikosuhripäivystys tarjoaa juridista ja henkistä tukea numerossa 116 006.

Usein kysytyt kysymykset

Joudunko maksamaan identiteettivarkaan ottamat pikalainat?

Et joudu. Suomen lain mukaan väärennetty sopimus ei sido sinua. Ehtona on kuitenkin se, ettet ole toiminut itse törkeän huolimattomasti ja että teet asiasta viipymättä rikosilmoituksen poliisille sekä kirjallisen reklamaation laskun lähettäjälle.

Onko luottokielto nykyään ilmainen?

Kyllä on. Verohallinnon ylläpitämässä Positiivisessa luottotietorekisterissä voit asettaa vapaaehtoisen luottokiellon täysin ilmaiseksi. Kun annat palvelussa tiedonvälityssuostumuksen, tieto välittyy ilmaiseksi myös Suomen Asiakastiedolle ja Dun & Bradstreetille, mikä maksimoi suojasi puhelinliittymiä ja osamaksusopimuksia vastaan.

Voinko vaihtaa henkilötunnukseni (hetu)?

Suomessa henkilötunnuksen vaihtaminen on äärimmäisen harvinaista. Väestötietojärjestelmälain mukaan se myönnetään vain poikkeustapauksissa, jos identiteettivarkaudesta aiheutuu jatkuvaa, vakavaa ja peruuttamatonta vaaraa, jota ei voi muuten estää.

Voinko tarkistaa jostakin, ovatko tietoni vuotaneet verkkoon?

Kyllä. Voit tarkistaa sähköpostiosoitteesi kansainvälisestä Have I Been Pwned -palvelusta. Suomessa Traficomin Kyberturvallisuuskeskus julkaisee säännöllisesti varoituksia aktiivisista tietovuodoista. Jos olet joutunut tietovuodon uhriksi, tutustu Suomi.fi-palvelun viralliseen tietovuoto-oppaaseen (suomi.fi/oppaat/tietovuoto).